Uuden sävellyksen opiskelun eri vaiheista


Pianonsoitossa uusia taitoja opetellaan jatkuvasti ja ne sulautetaan aiemmin opittuun.  Useasti ollaan siis tilanteessa, että menossa on useita eri vaiheessa olevia oppimisprosesseja rinnakkain. Opettajan tehtävä on pitää huolta, ettei vaativia prosesseja ole liian monta samanaikaisesti. Tämä saattaisi kuormittaa oppilasta niin, ettei oppiminen tuntuisi enää mielekkäältä.


Sävellyksen opettelun alkuvaiheeseen otetaan selvää minkälainen sävellys on, luetaan nuotit ja rytmit ja opetellaan soittamaan sävellys. Opettaja näyttää esimerkillään, miten soitetaan ja purkaa tehtävää osiksi, jotka harjoitellaan yksi kerrallaan. Tämän jälkeen osat pyritään yhdistämään ja konstruoimaan sävellyksestä järkevä kokonaisuus. Opettajan tulisikin, erityisesti sävellyksen opettelemisen alkuvaiheessa, näyttää tai soittaa oppilaalle mahdollisimman paljon, jotta oppilas saisi sekä auraalisen että visuaalisen mallin siitä, miten sävellys etenee. Opettajan olisi myös rohkaistava oppilasta itse havainnoimaan soittotapahtumaa ja vähitellen keksimään ja oivaltamaan, miten soittaminen tapahtuu. Tämä tarkoittaa esimerkiksi, että pieni oppilas huomaa, milloin soittaa ”oikein” ja milloin ei.


Sävellyksen opettelun alkuvaiheessa saattaa tapahtua vielä paljon virheitä, soittotapahtuma ei ole sujuva ja usein oppilas pysähtelee, koska hänen täytyy ”koota itsensä”, jotta hän kykenee jatkamaan. Oppilas saa vaiheen aikana siis tiedon miten pitäisi tehdä, mutta ei vielä kykene sujuvasti niin tekemään. Opettajan tehtävä on auttaa, tukea ja antaa välitöntä palautetta.


Kun nuotit on opiskeltu jatkuu sävellyksen omaksuminen. Sujuvuuden löytymisen edellytyksenä on riittävä toistojen määrä. Harjoittelu aktivoi ne hermostolliset toiminnat, jotka ovat edellytyksenä sävellyksen sujuvalle omaksumiselle. Soittamisessa saattaa aluksi olla pieniä katkoksia, jolloin opettajan tulee antaa lapselle aikaa miettiä, mitä seuraavaksi piti tehdä. Miettiessään lapsi rakentaa sisäistä mallia. Opettajan palaute tukee sisäisen mallin rakentumista. Lasta pitäisi vähitellen ohjata havainnoimaan ja käyttämään eri aistien välityksellä saatavaa palautetta. Sisäisen mallin konstruoiduttua oppilas ei ole enää riippuvainen ulkoisesta palautteesta. Toistojen [eli harjoittelun] avulla hermostolliset yhteydet järjestäytyvät ajallisesti oikein, jolloin soittaminen helpottuu ja nopeutuu.


Opettaja siis auttaa oppilasta kiinnittämään huomionsa oppimisen kannalta tärkeisiin asioihin. Soittaminen hioutuu vähitellen jouhevaksi, eikä katkoksia sävellyksien keskellä enää tapahdu. Oppilas oppii itse antamaan palautetta itselleen omasta soitostaan. Tämä tekee harjoittelusta tehokkaampaa, ja samalla oppilaan metakognitiiviset taidot kehittyvät.


Sävellyksen omaksuminen niin, että se voidaan esittää yleisölle edellyttää, että soittamisen eri osat yhdistyvät saumattomaksi kokonaisuudeksi. Tällöin sävellyksen läpisoittaminen onnistuu ilman hidastavaa kognitiivista ajattelua, ja soitto muuttuu kerta kerralta sujuvammaksi. Sävellyksen soitto saavuttaa eräänlaisen autonomisen vaiheen, jossa taito tekee mahdolliseksi ennakoinnin ja huomion kiinnittämisen ilmaisuun. Ääneen tai itsekseen puhuminen ei enää tässä vaiheessa välttämättä säätele ja auta toimintaa vaan saattaa ennemminkin haitata sitä.


Tässä vaiheessa oppilas ei soita enää tietoisella tasolla vaan soittotapahtuma muuttuu automaation kaltaiseksi. Suoritus ei ole automaatio siinä mielessä, että oppilas vain aina toistaisi oppimansa sillä tavalla kuin hän sen on opetellut. Automaatio soitettaessa tarkoittaa mielestäni sitä, että jokaista liikettä ja soitettavaa ääntä ei mielletä tietoisesti vaan sävellykset muuttuvat ikään kuin musiikillisiksi tarinoiksi, joita kerrotaan.


Tässä vaiheessa sävellyksen soittamisen taito muuttuu aina vain tarkemmaksi sekä henkilökohtaisemmaksi. Opettajan tehtävä on auttaa oppilasta löytämään mahdollisimman taloudellinen ja yksilöllinen tapa soittaa. Esitykseen valmistautumisen vaiheessa ei ole varsinaista päätöspistettä, vaan jokainen soittaja oppii jo varhain, että esitystään voi hioa loputtomiin.


Kiinnostuitko aiheesta?

lue lisää (tutkimustietoa lähdeviitteineen): Junttu 2010, s.106-108 (http://www.junttu.net/_/_/raportti.html)

 

     pianotools         sisältö          videot           tekstit          linkit         yhteystiedot