Motivaatiosta


Miksi jotkut oppilaat tarttuvat haasteisiin innokkaasti, kun taas toiset pyrkivät miltei välttämään niitä ja menemään aina sieltä, mistä aita on matalin? Erään 20 vuotta kestäneen, ihmisen älykästä toimintaa käsitelleen tutkimuksen loppupäätelmä oli, että älyllisyyteen ja tunne-elämään liittyvät tekijät ovat monimutkaisessa vuorovaikutuksessa keskenään. Motivaatiolla on merkitystä oppimisen kannalta, ja siihen vaikuttavat sekä oppijan käsitys itsestään oppijana ja oppimiseen liittyvät arvolataukset että oppimistilanteisiin liittyvät seikat. Oppimista ei voi ymmärtää vain yhtä toimijaa tarkastelemalla, vaan siihen liittyy monipuolisia verkostoitumisen ja sosiaalisissa yhteisöissä toimimisen prosesseja. 



Peruslähtökohta musiikkiharrastuksille eri muodoissaan on ihmisen omakohtainen kiinnostus musiikkiin ja sen tekemiseen. Motivaation kannalta on ilmiselvää, että innostunut oppimisilmapiiri ja nautinto lisäävät lapsien opiskelumotivaatiota. Tutkimusten mukaan heidän motivaationsa harjoitella nousee myös silloin, jos he saavat itse vaikuttaa harjoiteltavaan ohjelmistoon.


Tutkimusten mukaan uskomus siitä, että vanhemmat lahjovat lapset soittamaan ja suorittamaan tutkintoja on virheellinen. Se, että lapsi saattaa saada tutkinnon jälkeen uuden tietokonepelin, kiitokseksi hyvin tehdystä työstä, voi toki olla yksi, ulkoinen motiivi soitonopiskeluun, mutta vain yksi monista. Jos soittaminen ja soitettava musiikki ei millään muulla tavalla kiinnosta, ei ulkoinen palkkio riitä kimmokkeeksi vuosien uurastukseen.


Soittamisen ilo ja elämykset ovat yksi suuri soittamisen motivaatiota lisäävä tekijä. Myös omaa pystyvyyttä ilmentävät hallintamotiivit ja yhteissoitossa ilmenevät sosiaaliset seikat, ns. kontaktimotiivit ovat osoittautuneet tärkeiksi. Varsinaisen soittotapahtuman ulkopuolelta nousee tärkeimmin motivoiviksi seikoiksi ulkopuolisten, nimenomaan oman perheen jäsenien, erityisesti vanhempien, tuki ja kannustus.


Oppilaiden motivaatiota voi tukea ohjaamalla heitä tuettuun itsenäiseen työskentelyyn mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Autonomian tunne auttaa oppilasta sitoutumaan tehtäväänsä ja kokemaan, että hän on itse vastuussa omasta soittamisestaan. Oppilaita tulee rohkaista myös arvioimaan omaa työskentelyään ja soittamistaan ja auttaa heitä kehittämään metakognitiivisia taitojaan.


Mielestäni opettajan tulisi ehdottomasti muistaa korostaa, että vääriä ääniä saa soittaa ja virheitä saa tehdä. Virheet opastavat meitä eteenpäin. Jos oppilas vain keskittyy virheettömään soittoon, hän saattaa kokonaan jäädä paitsi elämyksellistä, omaehtoisesta luovaa prosessia, joka tukee motivaation ylläpitoa. Oppilaiden kanssa tulisi säännöllisin väliajoin tarkastella oppimissuunnitelmaa ja päämääriä sekä strategioita niiden saavuttamiseksi. Oppilaan kanssa voi yhdessä suunnitella ajankäyttöä ja harjoittelua sekä varmistaa, että hänen oppimisympäristönsä tukee prosessia mahdollisimman hyvin.


Kiinnostuitko aiheesta?

lue lisää (tutkimustietoa lähdeviitteineen): Junttu 2010, s.96-98 (http://www.junttu.net/_/_/raportti.html)

 

100

     pianotools         sisältö          videot           tekstit          linkit         yhteystiedot