Nuotinluku


Nuori oppilas ei useinkaan pysty kokemaan vuorovaikutusta suoraan nuotteihin merkityn sävellyksen kanssa, vaan hän tarvitsee avukseen ulkopuolisen, inhimillisen kontaktin.

  1. •Soittajan kinesteettisen kartan rakentaminen

  2. •Pianistin liikeradat

  3. •Käden vapaa sukellus ja kahden sävelen sitominen toisiinsa

  4. •Soittajan tasapaino pianon ääressä

  5. •Havainnoimisesta

  6. •Pianonsoitonoppiminen on prosessi

  7. •Uuden sävellyksen opiskelun eri vaiheista

  8. •Motivaatiosta

  9. •Oppimaan oppiminen ja oman opiskelun ohjaaminen

  10. •Nuotinluku

  11. •Oppiminen kavereiden kanssa

  12. •Intervalleista ja soinnuista improvisaatioon

  13. •Uuden sävellyksen opiskeleminen askel askeleelta (Harjoitteluohjeet)

  14. •Kosketuslajit

  15. •Intervallit ja niiden harjoitteleminen

  16. •Oktaavien harjoittaminen

  17. •Peukalon toiminnasta

  18. •Asteikkojen harjoitteleminen

  19. •Kokonaisvaltainen oppiminen, mielikuvat ja emootiot

  20. •Monipuolinen harjoitteleminen

  21. •Lisztin harjoitukset

Kirjoitettu nuottikuva ei kommunikoi hänelle riittävästi eikä hän löydä nuotista kommunikaation vastinetta. Useinhan lapsella ei ole kokemusperäistä tietoa soitettavasta teoksesta vaan he ovat tutustumassa ohjelmistoon. Aikuinen toimii silloin tämän kokemuksen vuorovaikutuksellisena vastineena. Kun nuorta auttaa tämän nuotinlukuvaiheen yli, hän pystyy harjoittelemaan kappaletta itsenäisesti pitkiäkin aikoja. Video osastosta löydät ”uuden sävellyksen lukeminen” -otsikolla esimerkin, jossa 6-vuotias Otso lukee opettajansa Katan kanssa uutta sävellystä. (linkki Otson nuotinluku-videoon)


Nuotinluku on pianistille useasti työläs prosessi. Pianoteokset sisältävät paljon monimutkaista informaatiota. Alkuvaiheessa uusi kappale ei vielä kommunikoi, se ei tunnu tutulta, eikä se herätä tunnistettavia kulkuja tai harmonioita eikä emotionaalisia vasteita. Kun kappale muuttuu ”tutuksi,” se muuttuu ikään kuin osaksi soittajaa. Kyseinen kommunikaation vajavuus saattaa tulla vastaan ammattilaisellekin, kun hän harjoittelee uuden, itselleen tuntemattoman säveltäjän teoksia. Musiikillinen ”kieliasu” kuulostaa oudolta eikä hän tiedä, milloin teos menee ”oikein” ja milloin ”väärin”. Vähitellen, tekstuurin tullessa tutuksi, harjoittelu muuttuu kommunikoivammaksi. Usein ammattilaisella tämän vaiheen yli auttaa levyjen kuuntelu. Levyjen ja muiden soittajien kuuntelu ja aktiivinen konserteissa käynti on tärkeää myös oppilaille, jotta heidän repertuaarin tuntemuksensa lisääntyisi. Erityisesti taitavien ikätovereiden kuunteleminen on motivoivaa.


Kiinnostuitko aiheesta?

lue lisää (tutkimustietoa lähdeviitteineen): Junttu 2010, s.93-95 (http://www.junttu.net/_/_/raportti.html)


 

     pianotools         sisältö          videot           tekstit          linkit         yhteystiedot