Pianistin liikeradat


Vaikka pianonsoitto mielletään hienomotoriseksi taidoksi, soittaja tarvitsee sormien eriytyneen toiminnan lisäksi myös hyvää vartalon hallintaa ja käsitystä siitä, miten käsien eri osat toimivat yhteistyössä. Niin ikään tarvitaan monimuotoisten liikkeiden ketjuttamista. Liikkeitä ketjuttamalla soittaja muodostaa erilaisia liikereittejä, joilla hän operoi koskettimistolla ja esimerkiksi siirtyy paikasta toiseen. Näitä reittejä, jotka vähitellen vakiintuvat, kutsutaan tässä liikeradoiksi. Pianonsoitossa käytettävien liikeratojen tarkoitus on mahdollistaa sormien vapaa toiminta. Niiden tarkoitus on myös siirtää käsiä paikasta toiseen, pitää yllä liikkeen jatkuvuutta, säädellä käsivarren painoa sekä hallita voiman käyttöä ja vauhtia.


Luonnollisten liikeratojen harjoittaminen edistää lapsen kokonaisvaltaisen kehonkäytön huomioon ottavaa soittamisen tapaa. Luonnolliset liikeradat syntyvät käsien liikkeiden jatkuvuudesta ja virtaavuudesta ja vaativat oikea-aikaista kykyä rentouttaa lihaksia. Jäykkä käsivarsi ei useinkaan edes auta käsien ja sormien toimintaa. Pienet lihakset ovat nopeita, mutta heikkoja (esimerkiksi sormet) ja suuret lihakset hitaita, mutta vahvoja (selän, käsivarren, ja kyynärvarren lihakset). Nopeat sormitekniset juoksutukset soitetaan mahdollisimman pienillä lihaksilla eli sormilla. Hallittu ja keveä käsivarsi, kyynärvarsi  ja ranne edesauttavat sormien toimintaa. Tämäkin edellyttää kykyä säädellä käsivarren painoa ja rentouttaa lihaksia. Nopeasti soittaminen on mahdotonta, ennen kuin lapsi oppii rentouttamaan käden sormien ollessa koskettimilla, ”koskettimen pohjassa”.  Vähitellen sormet eriytyvät siten, että on mahdollista soittaa yhdellä sormella tukevasti toisten ollessa rentoina.


Kokemuksemme mukaan kehon toiminta on välillisesti kytköksissä myös kuuloon, auditiiviseen aistiin. Mitä ekonomisemmin ja sujuvammin soittaminen tapahtuu, sitä paremmin tunnun kuulevani ja kuuntelevani mitä soitan.  Kokemuksemme mukaan vasta, kun oppii rentoutumaan koskettimilla, eli ”päästämään irti” äänestä, luottamaan pianon sointiin, osaa myös vapautua turhista jännityksistä ja päästää soinnin resonoimaan kehossa. Tämä soittimeen (tai voi sanoa myös ”sointiin” tai ”musiikkiin”) ”luottaminen” on yksi pianoon ja sen soittamiseen liittyvä erityispiirre. Voi kestää vuosia oppia luottamaan pianon sointiin, koska se kietoutuu niin elimellisesti kehon hallintaan. Kokemus luottamuksesta on pianistisen kehittymisen kannalta erittäin merkittävää.


Kiinnostuitko aiheesta?

lue lisää (tutkimustietoa lähdeviitteineen): Junttu 2010, s.150-151 (http://www.junttu.net/_/_/raportti.html)



 

     pianotools         sisältö          videot           tekstit          linkit         yhteystiedot